Luolaleijona-taidegrafiikka

Kuvaus

Tuo kotiisi pala esihistoriaa tällä Jääkauden jättiläiset -sarjan taidegrafiikalla! Lue lisää Jääkauden jättiläiset -sarjan synnystä.

Luolaleijona (Panthera spelaea) eli mammuttiarolla, jossa etelän ja pohjoisen eläimet kohtasivat. Täällä asui petoeläimiä kuten naaleja, susia, karhuja, ilveksiä ja ahmoja, mutta myös sapelihammaskissoja, luolahyeenoja ja luolaleijonia. Jääkaudella leijonat olivat lähes kaikkialla: Afrikassa ja Etelä-Aasiassa nykyiset leijonat, mammuttiarolla Euroopassa, Venäjällä ja Kiinassa luolaleijonat, ja Pohjois-Amerikassa amerikanleijonat.

Luolaleijonat katosivat noin 14 000 vuotta sitten ilmaston lämmetessä ja mammuttiaron eläinten vähentyessä. Ne olivat hieman suurempia kuin nykyiset leijonat, niillä oli paksumpi ja harmahtavampi turkki, eikä uroksilla ollut harjaa. Luolaleijonat saalistivat suuria eläimiä, kuten tunturipeuroja.

Jääkauden ihmiset pelkäsivät ja ihailivat luolaleijonaa. He metsästivät niitä, pukeutuivat niiden taljoihin ja käyttivät hampaita koruina. Tämä ihailu näkyy leijonia esittävissä maalauksissa ja kaiverruksissa, kuten maailman vanhimmassa taruolentoa esittävässä teoksessa: mammutinluinen veistos, joka kuvaa leijonanpäistä ihmistä, kaiverrettu Saksassa noin 35 000 vuotta sitten.

Taidegrafiikat vedostetaan Hahnemühlen paksulle taidegrafiikan paperille pigmenttimusteella käyttäen digitaalista Giclée Fine Art -tulostusta. Vedoksen koko 30 x 40 cm. 50 kappaleen sarja. Vedokset ovat taiteilija Teemu Järven käsin numeroimia ja signeeraamia. Vedokset on mitoitettu standardikokoisten valmiskehyksien mukaan.